Vielä viikonloppuna ennen kilpailua saimme jännittää sataako keskiviikkona ja lähestyvätkö tummat pilvet salamoineen idän suunnalta. Pari päivää ennen kilpailua sääennusteet alkoivat kuitenkin parantua ja sateet jäivät lopulta Suomen itäpuolelle.
Keskiviikkona 10.6. olikin sitten sään puolesta täydellinen päivä golfin pelaamiseen.
Mutta ei siinä kaikki. 80-vuotias Hugo oli parhaimmillaan ja luonnon alkukesän kirkkaat vihreät värit saivat silmän lepäämään maisemassa. Alkukesä ennen juhannusta on hienoa aikaa!
Ilmeisesti hyvä sääennuste rohkaisi pelaajia osallistumaan kilpailuun ja viimevuotinen osanottajamäärä kasvoi kuudella, kun meitä oli 33 pelaajaa viettämässä kesäpäivää Hugolla. On aina ilahduttavaa nähdä uusia nimiä lähtöluettelossa ja hienoa, että harrastuksen parissa vasta vähän aikaa olleetkin olivat lähteneet mukaan.
Kun aina yhdeksän reiän jälkeen on tauko, joko vartti kahvin juontiin tai puoli tuntia keittolounaaseen, niin neljän kierroksen urakka ei tunnu enää niin mahdottomalta. Itse huomasin, että jo seiska väylällä ajatukset alkoivat harhailla lähestyvän tauon ja klubin kilpailijoille varaaman eväspaketin suuntaan.
Liekö ihanteellisten olosuhteiden vai pelaajien ansiota, kun kilpailun tulostaso oli kärjen osalta edellisvuotta parempi. Kai Kauppinen oli koko kilpailun paras tuloksella 166 ja Sune Kihl ja Risto Saari seuraavat tuloksella 167.
Naisten paras oli Erja Helén-Salonen (171), toinen Rakel Marin (195) ja kolmas Anitta Kärkkäinen (200).
Sarjojen parhaat palkitaan seniorien syyskokouksessa, mutta tärkein palkinto, osallistujamitali jaettiin jokaiselle neljännen kierroksen päätteeksi.
Matti Torkkeli
p.s. Miten valmistautua kilpailuun?
Paras tapa ei ole ainakaan olla startterina ja lähteä hätäisesti pelaamaan viimeisessä ryhmässä kahden tunnin seisoskelun jälkeen, seurauksena kaksi palloa outtiin ykkösellä ja tuplapar!
Entä miten jatkaa peliä ensimmäisen väylän tuplaparin jälkeen?
Ennen kilpailua luin muutamana iltana Bob Rotellan kirjaa ”Golffarin Ajatuksissa”. Sen ohjeet, jotka sopivat vallan hyvin klubipelaajallekin, olivatkin nyt tarpeen. Etenkin seuraavat Bob Rotellan teesit auttoivat Hugon neljällä kierroksella:
